Vuosina 1927–1933 Turusta tuli arkkitehtuurin funktionalistisen liikkeen syntypaikka. Liikkeen johtava hahmo Alvar Aalto suunnitteli Turussa kolme rakennusta, joita pidetään parhaina esimerkkeinä tästä tyylistä: Maalaistentalo, Turun Sanomien toimitalo ja Seurahuone. Turku on sitoutunut varmistamaan, että kaikki voivat nauttia kaupungista, ja tämän ansiosta se nimettiin Esteetön kaupunki -palkinnon kärkiehdokkaaksi vuonna 2011.
Turku tunnetaan myös Suomen ruokapääkaupunkina elinvoimaisen ravintolakulttuurinsa ja perinteisesti tunnettujen kalamarkkinoidensa ansiosta. 
 

Helsinki on arkkitehtuuri-intoilijoiden jalokivi. Helsingissä sijaitsee yksi Pohjois-Euroopan suurimmista jugendrakennuskannoista, minkä lisäksi kaupungissa esiintyy laajalti muita arkkitehtonisia tyylejä, kuten modernismia ja funktionalismia. Nähtäviin kohteisiin kuuluvat Temppeliaukion kirkko, jonka maanalainen rakenne on louhittu suoraan kallioon, ja Senaatintori, jossa on neljä saksalaisen arkkitehdin Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa uusklassista rakennusta. Kaupunki on kaikkien ulottuvilla, mikä käy ilmi sen asemasta Esteetön kaupunki -palkinnon kärkikahinoissa vuonna 2022.
Helsingin rannikolla sijaitsee Suomenlinnan merilinnoitus, Unescon maailmanperintökohde, joka on erinomainen esimerkki eurooppalaisesta sotilasarkkitehtuurista. Merellä sijaitsee myös Seurasaaren ulkoilmamuseo, jossa esitellään Suomen vanhaa elämää.
 

Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto tunnetaan boheemista tunnelmastaan ja siitä, että se on keskeinen virolaisen tieteellisen kehityksen veturi. Sen arkkitehtuuri, erityisesti perintösuojatussa vanhassa kaupungissa, on suunniteltu pääosin klassiseen tyyliin. Vuonna 2015 Tarton yliopiston historiallinen kokonaisuus sai Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vaikuttavasta 1800-luvun arkkitehtuuristaan, joka heijastaa eurooppalaista koulutusperinnettä. Kaupunki on vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja sen pyrkimykset löytää käytännön ratkaisuja liikkumis- ja saavutettavuusongelmista kärsiville asukkaille ja vierailijoille johtivat siihen, että se sai vuonna 2020 Esteetön kaupunki -kilpailussa erityismaininnan. Älä jätä väliin Aparaaditehasta, vanhaa tehdaskompleksia, jota on käytetty vuodesta 2014 lähtien kulttuurikeskuksena, tai Viron kansallismuseota.   

Valga on Latvian rajalla sijaitseva Etelä-Viron kaupunki. Vuosina 1864–1866 rakennettu kaupungintalo on yksi Viron upeimpia esimerkkejä myöhäisklassisesta puuarkkitehtuurista. Valgan museon rakennus on vuodelta 1911, ja se on esimerkki myöhäisestä jugendtyylistä. Sen vaikuttava julkisivu on suojeltua kulttuuriperintöä.
Väike Munamäen kukkulan huipulta näkee Virossa sijaitsevan Valgan ja Latviassa sijaitsevan Valkan välisen keskusaukion, josta puolet on toisessa maassa ja puolet toisessa.
 

Riiassa on noin 800 jugendrakennusta, mikä tekee siitä kaupungin, jossa on maailman eniten jugendarkkitehtuuria. Erityisen kiinnostavia ovat sen historiallinen keskus, joka on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1997, ja Riian vanhin talokokonaisuus Kolme veljestä, joka on hyvä esimerkki siitä, miten Latviassa on onnistuneesti säilytetty historiallista rakennusperintöä. Rakennusperinnön vaalimisen periaate omaksuttiin Latviassa sotien välisenä aikana. Nykyään Kolmen veljeksen talokokonaisuus on kulttuurisesti niin merkittävä, että sille on myönnetty Euroopan kulttuuriperintötunnus. 
Pikkunälkää potevat voivat pysähtyä yhdellä Euroopan suurimmista keskustoreista ja maistaa paikallisia herkkuja, kuten savustettua kalaa. Vanhassa kaupungissa voit tutustua Bremenin neljää eläinsoittoniekkaa esittävään veistokseen, joka perustuu Grimmin veljesten tunnettuun satuun.
 

Daugavpilsin arkkitehtoninen maisema on erottuva, sillä siellä on runsaasti punatiilirakennuksia, joista monet ovat kaupungin johtavan arkkitehdin Willem Neumannin suunnittelemia. Kirkkomäellä on neljä rinnakkain seisovaa kirkkoa, jotka edustavat Latvian Latgalen alueen neljää pääuskontoa. Yhdessä ne muodostavat vaikuttavan arkkitehtonisen kokonaisuuden.

Mark Rothkon taidekeskus sijaitsee Daugavpilsin linnoituksen historiallisessa asevarastossa. Se on Itä-Euroopan ainoa museo, jossa on maalarin alkuperäisiä teoksia.

Kaunasissa on runsaasti kulttuuria, ja se sai vuonna 2014 Euroopan kulttuuriperintötunnuksen 44 rakennuksesta, jotka edustavat vuosien 1919–1940 sotien välisen aikakauden arkkitehtuuria. Se on myös saanut Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon entisen ministerikabinetin restauroinnista ja Unescon vuoden 2017 muotoilukaupungin tittelin. Kaunas oli myös yksi vuoden 2022 kolmesta Euroopan kulttuuripääkaupungista.
Kaupunki on perinteisesti ollut yksi Euroopan juutalaisperinnön keskuksista, ja juutalaisten osuus kaupungin väestöstä oli vuonna 1908 jopa 40 prosenttia. Nykyään tämä perintö näkyy Kaunasin synagogassa, Kaunasin kaupunginmuseossa ja Vilna Gaonin juutalaisen historian museossa.
Ainutlaatuisessa paholaismuseossa on yli 2 000 paholaisen kuvausta eri puolilta maailmaa. 
 

Vierailu Klaipėdaan ei kyllästytä koskaan, sillä siellä järjestetään vuosittain tapahtumia, kuten Klaipėdan musiikkikevät, Klaipėdan linnan jazzfestivaali ja kansainvälinen katuteatterifestivaali. Saksalaisvaikutteisen historiansa vuoksi sillä on oma arkkitehtuurityylinsä, jolle ovat ominaisia puurakenteiset rakennukset.
Klaipėda on rannikkokaupunki ja Liettuan ainoa merkittävä merisatama. Meridianas-laivalla pääsee nauttimaan merellisestä tunnelmasta ja maistelemaan Kepta Duonaa, balttialaista paistettua tummaa leipää.