Esikuvina ihmisoikeuksien puolustajat – Saharov-palkinto

Päivitetty viimeksi Perjantai, 27/08/2021

Saharov-palkinnolla ja Saharov-stipendiaattiohjelmalla Euroopan parlamentti haluaa ilmaista tukensa ihmisille, jotka antavat kaikkensa ihmisoikeuksien puolesta. Tämän tuen ansiosta nuoret ihmiset, kuten sinä, saavat aikaan muutoksia maailmassa.

Palkinnolla kunnioitetaan rohkeaa toimintaa ihmisoikeuksien, perusoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian edistämiseksi ja suojelemiseksi. Saharov-palkinnon lisäksi tätä toimintaa tuetaan Saharov-stipendiaattiohjelmalla. Palkintomenettely

Mielipiteenvapauden Saharov-palkinto on nimetty Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Andrei Saharovin mukaan. Palkinto voidaan myöntää yksittäiselle henkilölle, ryhmälle tai järjestölle, joka on omistautunut ihmisoikeuksien edistämiselle ja suojelulle rauhanomaisin keinoin.

Kuka tahansa voidaan valita ehdokkaaksi. Joka vuosi Euroopan parlamentin jäsenet nimeävät mahdolliset voittajaehdokkaat, joista ulkoasiainvaliokunta ja kehitysvaliokunta valitsevat lopulliset kolme ehdokasta. 

Parlamentin puhemies ja poliittisten ryhmien johtavat valitsevat voittajan, joka saa 50 000 euron palkintosumman ja välittömän pääsyn parlamentin jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen muodostamaan verkostoon.
Vuonna 2016 aiemmat voittajat painottivat sen mittaamattoman arvokkaan poliittisen tuen merkitystä, jota EU voi antaa eri puolilla maailmaa toimiville ihmisoikeuksien puolustajille. Parlamentti pani tämän merkille ja perusti Saharov-stipendiaattiohjelman, joka on suunnattu EU:n ulkopuolisissa maissa toimiville ihmisoikeuksien puolustajille. 

Stipendejä jaetaan vuosittain 14 kappaletta, ja ihmisoikeuksien puolustajat voivat hakea niitä itse. Stipendiaattien valinnasta vastaavat Euroopan parlamentin jäsenet, jotka työskentelevät maailmanlaajuisen demokratian tukemisen parissa. Stipendiaatit saavat kaksi viikkoa intensiivistä koulutusta Brysselissä sekä Venetsiassa toimivassa Global Campus of Human Rights ‑yliopistoverkoston toimipaikassa. Lisäksi he saavat mahdollisuuden tavata poliittisia päättäjiä ja muita vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka voivat auttaa saamaan aikaan myönteisiä muutoksia.

Eikä siinä vielä kaikki. Saharov-palkinnon saajat ja Saharov-stipendiaatit voivat luoda kontakteja Euroopan parlamenttiin ja omissa maissaan toimiviin EU:n edustustoihin jatkaakseen työtään myös palkinnon myöntämisen jälkeen. 

Haluatko tietää, keitä aiemmat palkinnonsaajat ovat olleet ja voisitko itse seurata heidän esimerkkiään? Jos näin on, lue lisää.

The Restorers – Saharov-palkinnon finalistit vuodelta 2019

Maailmassa on tälläkin hetkellä yli 200 miljoonaa tyttöä ja naista, joiden sukuelimet on silvottu, eli heidän ulkoiset sukuelimensä on poistettu kokonaan tai osittain ilman lääketieteellistä syytä. Useimmat heistä ovat olleet toimenpiteen aikaan alle 15 vuoden ikäisiä. 

Viisi teknisesti lahjakasta kenialaista teini-ikäistä – Ivy Akinyi, Macrine Onyango, Synthia Otieno, Purity Ouma ja Stacy Owino – päättivät kehittää sovelluksen taistellakseen tätä käytäntöä vastaan. Kehitystyössä he saivat apua mentoriltaan Dorcas Adhiambo Owinohilta.

Tytöt, jotka ovat vaarassa joutua tähän toimenpiteeseen tai joiden sukuelimiä on silvottu, voivat soittaa i-Cut-sovelluksella terveys- ja oikeusalan asiantuntijoille ja saavat näin apua napin painalluksella. Sovelluksella myös jaetaan tietoa naisten sukuelinten silpomisesta, ja sillä voidaan kerätä varoja tulevan työn rahoittamiseksi.

Tytöistä koostuva kehitystiimi on toistaiseksi keskittynyt Luoteis-Kenian palveluihin ja yhteisöihin. 

Tämä tulee kuitenkin muuttumaan.

”Palkinnon myötä sana työstämme on saavuttanut myös muita järjestöjä, jotka taistelevat naisten sukuelinten silpomista vastaan”, Dorcas kertoo. ”Tämä sai meidät pohtimaan, kuinka voisimme vielä parantaa toimintaamme.”

The Restorers ‑ryhmän jäsenet ovat äärimmäisen kunnianhimoisia. Sukuelinten silpomiskäytäntö vahingoittaa tyttöjä ja naisia kaikkialla maailmassa. Nyt ryhmä haluaakin laajentaa elintärkeää tukeaan useampiin yhteisöihin, yhä laajemmalle alueelle Keniassa ja jopa muihin maihin.

Ja kaiken tämän takana on yksinkertainen kännykkäsovellus.

Asma Kaouech – Saharov-stipendiaatti vuodelta 2017

Asma Kaouech, 27-vuotias tunisialainen, on ollut mukana perustamassa ja johtaa tällä hetkellä Fanni Raghman Anni ‑nuorisojärjestöä, jonka nimi tarkoittaa ”Taiteeni minusta huolimatta”. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa toimiva järjestö pyrkii edistämään ihmisoikeuksia vaihtoehtoisilla ilmaisutavoilla esimerkiksi graffititaiteen ja katuteatterin keinoin. 

Toiminnan kohderyhmänä ovat nuoret ihmiset ja haavoittuvaiset ryhmät, ja sillä halutaan tarjota matalan kynnyksen keino ehkäistä radikaalistumista. Tämä työ antaa marginalisoituneille ihmisille mahdollisuuden ilmaista itseään, ja sillä levitetään suvaitsevaisuuden sanomaa kaduilla.

Asmalla oli jo kokemusta ihmisoikeuksien puolustamisesta hänen perustaessaan järjestön Tunisian vallankumouksen aikaan vuonna 2011. Nyt hän ammentaa kokemuksestaan kouluttaakseen muita ihmisoikeuksien puolustajia.

Asman lopullisena tavoitteena on yhdenvertaisempi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi maailma. ”Mielestäni kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja yhdenvertaisina, ja kaikilla on sama ihmisarvo ja samat oikeudet”, hän sanoo.

”Stipendiaatti kannustaa minua taistelemaan ihmisoikeuksien puolesta, ja samalla se takaa, että olen osa laajempaa verkostoa, jolla on sama tavoite.”

Asman mukaan paljon työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Hän mainitsee tämänhetkisen epävakaan poliittisen ja turvallisuustilanteen, ilmastonmuutoksen ja maailmanlaajuisen pandemian, jotka kaikki synnyttävät uusia haasteita.

”Ihmisoikeuksien puolustajia tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan”, Asma sanoo.

Lorent Saleh – Saharov-palkinnon saaja vuodelta 2017

Lorent ryhtyi aktivistiksi jo varhain vetämällä opiskelijoiden mielenosoituksia demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta kotimaassaan Venezuelassa. Hänet pidätettiin useita kertoja epämääräisin perustein muun muassa ”väärän tiedon levittämisestä”, ja lopulta hän pakeni Kolumbiaan. 

Vuonna 2014 Lorent karkotettiin takaisin Venezuelaan; tällä kertaa häntä syytettiin puolisotilaallisen koulutuksen järjestämisestä ja maahan kohdistuvien iskujen suunnittelusta, mutta häntä ei asetettu virallisesti syytteeseen. 

Saleh vietti seuraavat neljä vuotta vankilassa, yli puolet tuomiostaan Venezuelan tiedustelupalvelu SEBINin päämajassa. Vankilassa ollessaan mies joutui kidutetuksi. Kidutusmuotona oli ns. valkoinen kidutus: häntä pidettiin eristyksessä ja jatkuvan valvonnan alaisena pienessä sellissä, jossa pidettiin päällä valkoista valoa vuorokauden ympäri.

Lorentin tilanteessa oli kuitenkin pieni toivonkipinä. Vuonna 2017 hänelle ja muille Venezuelan demokraattiseen oppositioon kuuluneille demokratia-aktivisteille ja poliittisille vangeille myönnettiin Saharov-palkinto. Lokakuussa 2018 Lorent vapautettiin viimein, ja hän pakeni Madridiin, Espanjaan. 

”Saharov-palkinto vahvisti vuosien mittaan esittämäni näkemykset”, aktivisti sanoo. ”Se oli tunnustus vuosikausia kestäneestä kamppailusta ja solidaarisuudenosoitus lukuisille sorretuille ihmisille.”

Palkinnon myöntämisen jälkeen 32-vuotias aktivisti on jatkanut kamppailuaan vapauden ja demokratian puolesta Venezuelassa ja pyrkinyt saamaan kansainvälisiä toimijoita yhteisrintamaan, jotta muut eivät joutuisi kokemaan samaa kuin hän itse. 

”Aion jatkaa työtä lopettaakseni kidutuksen ja julman, epäinhimillisen ja alentavan kohtelun, josta monet ihmiset eri puolilla maailmaa joutuvat kärsimään yhä tänäkin päivänä.”