Mitä ”koti” merkitsee Euroopan nuorille?

Päivitetty viimeksi Tiistai, 20/06/2023

<p>Olet ehkä kuullut sanonnan ”koti ei ole paikka vaan mielentila”. Monen eurooppalaisen nuoren mieltä kuitenkin painaa huoli tulevasta: Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin tuoreiden tietojen valossa nuorten asuinoloissa on parannettavaa. Millaisia pulmia nuoret sitten kohtaavat asuntomarkkinoilla?</p>

Tämänhetkinen tilanne

Kunnollinen asunto on välttämätön edellytys, jotta ihminen voi pyrkiä kohti tavoitteitaan ja päästä osalliseksi sosiaalisesta ja taloudellisesta turvasta. Uusimpien Eurostatin julkaisemien tietojen mukaan monella nuorella asumisen laatu jää puutteelliseksi.  

Ongelmia on useita: liian korkeat kustannukset, ahtaat asunnot ja asuinolojen muut vakavat puutteet. 

Tuoreimpien, vuodelta 2020 peräisin olevien tietojen mukaan lähes 28 prosenttia EU-maiden 15–29-vuotiaista nuorista on kärsinyt ahtaista asuinoloista. Osuus on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna, ja ongelma korostuu erityisesti nuorten väestöryhmässä.

Myös asumiskustannusten jyrkkä nousu vaikuttaa nuoriin. Asumiskustannusten katsotaan olevan merkittävä rasite, kun kotitalouden käytettävissä olevista tuloista 40 prosenttia kuluu asumiseen. Korkeista kustannuksista kärsivien nuorten osuus ei poikkea muun väestön vastaavasta osuudesta, mutta vaikutukset ovat erityisen suuret niillä nuorilla, jotka ovat vaarassa vajota köyhyyteen, verrattuna heihin, joita ei uhkaa köyhyysvaara. Köyhyysvaarassa olevista nuorista jopa 40,8 prosentilla on kohtuuttoman korkeat asumiskustannukset suhteutettuna heidän tuloihinsa.

Ongelmat

Jotkut nuoret muuttavat lapsuudenkodistaan ja aloittavat itsenäisen elämän aiemmin kuin toiset (vuonna 2021 kotoa muutettiin keskimäärin 26,4-vuotiaana). Myös sukupuolten välillä on eroja (naiset muuttavat kotoa nuorempina kuin miehet). Kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen niukka tarjonta hankaloittaa kuitenkin useimpien nuorten itsenäistymistä. 

Pandemia on osaltaan heikentänyt nuorten asunnonsaanti- ja työllistymisnäkymiä. Asumiseen liittyvä epävarmuus koettelee erityisesti työttömiä ja muista syistä työelämän ulkopuolella olevia nuoria. 

Työttömyys ja kohtuuttoman korkeat asumiskustannukset ovat hankalia ongelmia, ja niiden lisäksi nuorten itsenäistymistä vaikeuttaa uusi ilmiö. Suuriin kaupunkeihin opiskelu- ja työmahdollisuuksien perässä muuttavat nuoret joutuvat kilpailemaan asunnoista matkailijoiden kanssa – lyhytaikaisen vuokramajoituksen markkina on jatkuvassa kasvussa. 

Ei siis ole ihme, että asunnonsaannin ongelmat heijastuvat voimakkaasti nuorten mielenterveyteen, kuten EURACTIVin uutissivustolla ilmestyneessä artikkelissa todetaan.

Kriisi koskettaa myös kulttuurialaa, mikä on jäänyt vähälle huomiolle. Monet nuoret luovan työn tekijät joutuvat muuttamaan pois kaupungeista alati nousevien asumiskustannusten vuoksi. Taiteilijat menettävät työskentelymahdollisuutensa, ja samalla köyhtyy Euroopan kaupunkien kulttuurielämä. 
 

 

Eurodesk Brussels Link haastatteli Erasmus Student Network -verkoston Nikolinaa ja Sabria. Puheena olivat nuorten aikuisten vaikeudet löytää kohtuuhintaista majoitusta ja se, miten asiaan voitaisiin vaikuttaa. 

Mikä neuvoksi?

Nuorten asuntopulmiin ei ole olemassa helppoja tai nopeita ratkaisuja. Kannatusta on kuitenkin saanut esimerkiksi sosiaalisen asuntotuotannon lisääminen. Tällöin rakennuttajana on kunta, valtio tai voittoa tavoittelematon järjestö, jolloin asuntoja voidaan tarjota markkinahintoja edullisemmilla vuokrilla. 

Samalla on tärkeää varmistaa, että nuoret aikuiset pääsevät kehittämään valmiuksiaan työmarkkinoilla ja voivat hyödyntää osaamistaan oikeudenmukaisissa ja mielekkäissä työolosuhteissa. Se tarkoittaa myös reilua palkkausta EU:n nuorisostrategian seitsemännen tavoitteen mukaisesti.

Euroopan unioni sopi vastikään uusista vähimmäispalkkaan liittyvistä säännöistä. Ne toivottavasti hyödyttävät työelämässä aloittelevia nuoria ja auttavat heitä kunnollisen asunnon saannissa. Tehtävää on vielä paljon, mutta uudet säännöt ovat askel oikeaan suuntaan.