Strasbourgin koko keskusta on Unescon maailmanperintökohde, ja kaupunkia pidetään usein linkkinä ranskalaisen ja saksalaisen kulttuurin välillä. Kaupunki oli yksi vuoden 2021 Euroopan vihreä pääkaupunki -kilpailun finalisteista, ja se on ilmastonmuutoksen torjumisen ja ilmanlaadun parantamisen edelläkävijä. Strasbourg laati vuonna 2012 luonnon monimuotoisuuden lisäämistä koskevan peruskirjan, jolla edistetään kaupungin metsien, puistojen ja luonnonvaraisten eläinten suojelua. Suojelua edistäviä toimia ovat esimerkiksi elinympäristöjen luominen mehiläisille ja muille hyönteisille, torjunta-aineiden käytön vähentäminen viljelyssä ja viherkattojen asentaminen rakennuksiin. Strasbourg on myös mainio kohde niille, joita kiinnostaisi kokea kaksi maata yhdellä kertaa. Jardin des Deux Rives -puutarhassa on silta, jolla voi seisoa toinen jalka Ranskassa ja toinen Saksassa.

Luxemburgin kaupunki on maailman ainoan suurherttuakunnan eli Luxemburgin kruununjalokivi. Yli kolmannes kaupungin pinta-alasta on omistettu puistoille ja puutarhoille, ja siellä on helppo kulkea jalan tai polkupyörällä. Pétrusse- ja Alzette-jokien haarassa sijaitseva Luxemburg on vihreä ja vilkas kaupunki, jota ei kannata jättää väliin. Julkinen liikenne on koko maan alueella maksutonta, joten yksi mahdollisuus on matkustaa linja-autolla Gare Centrale -asemalta kauniille Echternachjärvelle. Pakkaa mukaan kirja ja piknik-eväät – jo tunnin päästä voit olla nauttimassa lounasta järvenrannalla!

Leuven, joka sijaitsee noin 25 kilometriä Belgian pääkaupungista Brysselistä itään, voitti vuoden 2018 European Green Leaf -palkinnon. Kaupunki on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Vihreää liikennettä on pyritty lisäämään esimerkiksi autottomilla vyöhykkeillä ja parantamalla pyöräilyverkostoa. Vuonna 1738 perustetussa Leuvenin kasvitieteellisessä puutarhassa on toinen toistaan hienompia trooppisia kasveja. Niistä kelpaa ottaa kuvia vaikkapa Instagramiin. Vaikkei Leuven kuuluisikaan matkasuunnitelmaasi, voit vierailla puutarhassa myös virtuaalisesti.

Essen on vähemmän tunnettu mutta sitäkin hienompi saksalainen kaupunki. Kaupungissa on panostettu ilmastonmuutoksen torjumiseen, viheralueiden lisäämiseen ja paikallisen ilmanlaadun parantamiseen. Viimeisen 40 vuoden aikana Essen on muuttunut hiili- ja teräskaupungista ympäristötietoiseksi ja vihreäksi kaupungiksi. Muutos sai tunnustusta vuonna 2017, kun Essen nimettiin Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Kaupungin teollisesta menneisyydestä ja sen ekologisesta kehityksestä voi oppia lisää Ruhr Museumissa. Museo on rakennettu entiselle hiilikaivokselle, ja se tarjoaa palan kulttuurihistoriaa esittelemällä Ruhrin alueen menneisyyttä.

Waaljoen varrella sijaitseva Nijmegen nimettiin vuoden 2018 Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Siellä järjestettiin myös kaikkein ensimmäinen DiscoverEU-tapaaminen vuonna 2019. Aikoinaan roomalaisten asuttama alue on nykyään vilkas kaupunki, jossa kulttuuri ja ympäristöystävällisyys kohtaavat. Kaupungin tavoitteena on saavuttaa ilmastokestävyys vuoteen 2050 mennessä. Tähän tavoitteeseen se pyrkii kaupungin asukkaiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen avulla. Lisäksi Nijmegen perusti yhteistyössä ympäristöalan kansalaisjärjestöjen kanssa tuulivoimapuiston, joka nykyään kattaa 10 prosenttia Nijmegenin energiatarpeesta. Jos haluat tehdä aikamatkan menneisyyteen, käy Valkhofissa. Luonnonkaunista puistoa koristavat roomalaiset rauniot ja kappeli, jotka ovat peräisin yli 1 000 vuoden takaa.

Saksalainen Hampurin kaupunki on oivallinen DiscoverEU-matkan pysähdyspaikka, sillä sieltä löytyy monenlaista tehtävää ja nähtävää. Tiesitkö, että Hampurissa on enemmän siltoja kuin yhdessäkään toisessa Euroopan kaupungissa? Haasta ystäväsi etsimään niistä mahdollisimman monta. Lisäpisteitä ansaitsee se, joka löytää kaikista vanhimman, vuonna 1633 rakennetun sillan! Tämä Pohjois-Saksan suurkaupunki nimettiin myös Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi vuonna 2011. Kaupungissa on muun muassa otettu käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja kielletty muovipullojen ja kertakäyttöisten kahvikapselien käyttö julkisissa virastoissa. Hampurissa suunnitellaan jopa keskustan tyhjentämistä autoista vuoteen 2034 mennessä, jolloin se vapautuisi kokonaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön.

DiscoverEU-matkalla kannattaa poiketa Kööpenhaminaan. Tanskan pääkaupungissa on paljon tekemistä: voit esimerkiksi mennä nappaamaan kuvan Pieni merenneito -patsaasta tai käydä torilla maistamassa smørrebrød-leipää. Kööpenhamina oli vuoden 2014 Euroopan vihreä pääkaupunki, ja se pyrkii tuomaan ympäristöystävällisyyden osaksi jokaisen arkea. Sen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali kaupunki vuoteen 2025 mennessä, ja jo puolet asukkaista on saatu taittamaan koulu- ja työmatkansa polkupyörällä. Älä jätä väliin Torvehallerne-kauppahallia, jossa myydään tuoreita ja paikallisia tuotteita. Siellä voit maistella tanskalaisia herkkuja ja keskustella muiden kanssa kestävästi tuotettujen ja paikallisten ruokien suosimisen tärkeydestä.

Malmö oli ennen teollista joutomaata, mutta nykyään se on yksi Ruotsin vihreimmistä kaupungeista. Laivaliikenne ja raskas teollisuus hallitsivat kaupunkia, kunnes siellä alettiin panostamaan ympäristöasioihin Ruotsin hallituksen avustuksella. Jos haluat oppia lisää Malmön teollisesta menneisyydestä ja peilata sitä kaupungin nykyisiin ympäristötavoitteisiin, suuntaa Malmö museumiin. Se koostuu useasta entisen linnan alueella sijaitsevasta museorakennuksesta. Niissä voi tutustua kaupungin historiaan, luonnonympäristöön ja merenkulkuperinteisiin. Kaupungin 177 eri reitillä kulkevat linja-autot käyttävät polttoaineena paineistetun kaasun ja biokaasun sekoitusta. Kaupungissa seikkaileminen on siis paitsi kiinnostavaa myös vihreää! Hyppää bussiin numero 5 (päätepysäkki: Fullriggaren) ja matkusta Scaniaparkeniin. Se on rauhallinen puisto, josta näkee kuuluisalle Ruotsin ja Tanskan yhdistävälle Juutinrauman sillalle.

Oslo sai vuonna 2019 tunnustusta ympäristöystävällisyyden ja kestävän tulevaisuuden eteen tehdystä työstä, kun se nimettiin Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi.

Kaupungissa vieraillessasi pistäydy Frognerparkeniin kävelylle, piknikille, katselemaan ihmisiä tai ihailemaan patsaspuistoa. Jos kaipaat vehreyttä, poikkea 22 hehtaarin kokoiseen Slottsparkeniin tai Tøyenin kasvitieteelliseen puutarhaan. Myös kaupungin ulkopuolelle on helppo mennä nauttimaan luonnosta. Metrolla pääsee kätevästi Sognsvannjärvelle, jonka rannalla voi patikoida, lenkkeillä, pulahtaa uimaan tai herkutella piknikillä.