Turvallisesti netissä

Päivitetty viimeksi Maanantai, 30/08/2021

Vietämme paljon aikaa internetissä puhelimella, tabletilla tai tietokoneella – käytämme sosiaalista mediaa, olemme yhteydessä kavereihin, katselemme elokuvia, kuuntelemme musiikkia, opiskelemme tai teemme töitä. Mutta onko netin käyttö turvallista?

Nuorilla on oikeus hyödyntää kaikkia internetin tarjoamia mahdollisuuksia. EU järjestää joka vuosi helmikuussa Safer Internet -teemapäivän kampanjan, jonka tarkoituksena on levittää tietoa siitä, miten nettiturvallisuutta voidaan tulevaisuudessa yhteisin toimin parantaa (# SaferInternet4EU). Ensinnäkin on oltava tietoinen riskeistä, joita internetin käyttöön liittyy, ja siitä, miten niiden suhteen pitäisi toimia.

Tietosuoja

Mikään, mitä verkossa julkaistaan, ei ole yksityistä. Henkilötietojen julkaiseminen blogissa, profiilissa tai keskustelufoorumeilla voi siksi olla vaarallista ja johtaa väärinkäytöksiin. Varo sanomasta tai tekemästä internetissä mitään sellaista, mitä et sanoisi tai tekisi tosielämässä. Mieti, kuka näkee verkossa julkaisemasi tiedot (täysin vieraat ihmiset, kaverit, kaverien kaverit?). Muista määrittää yksityisyysasetukset. 

Vaikka äskettäin annetut EU:n säädökset (mm. yleinen tietosuoja-asetus) helpottavat verkossa jaettujen henkilötietojen poistamista pysyvästi, tietojen haku ja poistaminen voi olla käytännössä hyvin hankalaa (ks. tämän sivuston artikkeli käyttäjän oikeuksista verkossa). Mitä nopeammin toimit, sen parempi, sillä mitä pitempään sisältö on verkossa, sitä useampi voi jakaa sen. Testaa, kuinka hyvin olet perillä internetin tietoturvakysymyksistä, vastaamalla verkossa tietoverkkoturvallisuutta koskevaan tietovisaan. Se kestää enintään 10 minuuttia, ja opit varmasti jotakin hyödyllistä.

Hyvä esimerkki yksityisyyden suojaan liittyvistä riskeistä on ns. sexting eli seksuaalissävytteisten digikuvien, videoiden, tekstiviestien tai sähköpostien lähettäminen verkossa, yleensä matkapuhelimella. Vaikka aikomus voi olla viaton ja luotat henkilöön, jolle lähetät viestejä, entä jos kuva tai video jaetaan tai siepataan?

Grooming eli verkkoviettely 

Grooming on kyseessä silloin, kun aikuinen houkuttelee lasta tai nuorta verkossa seksuaaliseen toimintaan. Useimmiten tällainen viettelijä käyttää valeprofiilia, jonka avulla hän esiintyy nuorena henkilönä tai julkkiksena. Verkkoviettelijällä voi olla useita motiiveja huijata sinua ja käyttää hyväkseen viattomuuttasi: tavoitteena voi olla käyttää sinua hyväksi ja saada rahaa kuvasta, jonka olet lähettänyt hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä, tai kiristää sinua. Jotkut kuvat voivat päätyä pedofiilien käyttämään anonyymiverkkoon. Kyseessä on rikos eli pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja seksuaalinen kiristys.

Verkkoviettelijä pyrkii tavallisesti aluksi rakentamaan luottamusta. Ei ole helppoa tietää, yrittääkö joku vietellä sinut. Älä lähetä alastonkuvia tai videoita itsestäsi verkossa tai sosiaalisessa mediassa, ellet tunne vastaanottajaa henkilökohtaisesti. Jos luulet, että olet joutunut tekemisiin verkkoviettelijän kanssa, lopeta keskustelu, hae apua ja ilmoita henkilöstä. 

Vihapuhe 

Vihapuheella tarkoitetaan yleistetyn kielteisen mielipiteen ilmaisevaa tai siihen yllyttävää puhetta tietystä ryhmästä tai ryhmään kuuluvasta henkilöstä. Se on kaikkialla Euroopassa vallalla oleva rasismin ja syrjinnän muoto, jota internet ja sosiaalinen media ovat vahvistaneet. Vihapuhe kohdistuu yleisimmin ulkomaalaisiin, seksuaalisiin vähemmistöihin ja muslimeihin (käytännesäännöt verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseksi). EU on kehittänyt yhteistyössä verkkopalvelujen tarjoajien kanssa keinoja, joilla uhrit voivat ilmoittaa vihapuheesta.

Euroopan neuvosto on käynnistänyt No Hate Speech ‑kampanjan, jonka tavoitteena on saada ihmiset tiedostamaan, miten tärkeää vihapuheesta ilmoittaminen on. Kampanjan verkkosivustolla kerrotaan, miten nuoret voivat puuttua vihapuheeseen, ja annetaan kansalliset yhteystiedot vihapuheesta ilmoittamista varten.

Verkkokiusaaminen 

Verkkokiusaamiseksi kutsutaan sitä, kun nuori henkilö (tai nuorten ryhmä) uhkaa, nöyryyttää tai loukkaa toista henkilöä netissä. Sitä voi esiintyä milloin ja missä tahansa. Verkossa kiusaajat voivat toimia myös nimettömästi ja kiusaamisella on usein enemmän todistajia kuin tosielämässä. Unesco ja sen jäsenvaltiot järjestävät kansainvälisesti marraskuun ensimmäisenä torstaina kouluväkivallan, koulukiusaamisen ja verkkokiusaamisen vastaisen päivän. Tämä vuotuinen teemapäivä perustettiin, koska väkivalta kouluissa kaikissa muodoissaan loukkaa lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin. 

Voit tehdä paljon kiusaamisen torjumiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella, koulussa ja muualla omassa yhteisössäsi. Puutu asiaan, jos huomaat, että jotakuta kiusataan, ja puolusta heikompiasi. Jos taas sinua itseäsi kiusataan, älä epäröi puhua asiasta jollekulle, joko ystävillesi, perheellesi, opettajalle, ammattiauttajalle tai kelle tahansa aikuiselle, johon luotat. Voit ottaa yhteyttä myös kiusaamisen vastaisen verkoston (European Anti-Bullying Network) jäseniin tai oman asuinmaasi kansalliseen yhdenvertaisuuselimeen. Hae siis apua! Muista aina, ettet ole yksin ja että kiusaamisen uhri ei ole syypää eikä hänen tarvitse hävetä. 

Valeuutiset

Valeuutisia on kaikkialla verkossa. Valeuutisilla tarkoitetaan virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, joita julkaistaan mediassa tietoisesti tarkoituksena manipuloida mielipiteitä. Valeuutisia ei ole aina helppo tunnistaa. 

Tietojen oikeellisuuden tarkastamiseen sovelletaan seuraavia perusperiaatteita: Mieti, kuka on laatinut uutisen ja mitkä ovat hänen tavoitteensa. Onko uutinen julkaistu luotettavalla sivustolla? Onko sama uutinen julkaistu muissa luotettavissa lähteissä? Opettele ajattelemaan kriittisesti, jotta pystyt erottamaan luotettavat tiedot disinformaatiosta. Muista tämä kultainen sääntö: jos uutinen on liian ikävä tai liian hyvä ollakseen totta, se on luultavasti pötyä.

Lue asiasta lisää Euroopan nuorisoportaalin artikkelista Älä anna disinformaation hämätä. 

Haluatko ilmoittaa väärinkäytöksestä? 

Useimmissa Euroopan maissa verkkokiusaamisen, vihapuheen ja viharikosten uhrien käytettävissä on kansallisia ilmoitusmenettelyjä ja heille on tarjolla viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen tukipalveluja. Euroopan neuvoston sivustolla on luettelo eri maiden ilmoituskanavista.
EU:ssa Safer Internet ‑keskusten verkostoon kuuluva Ins@fe pitää yllä luetteloa nuorten puhelinpalveluista. Ne auttavat nuoria, jotka ovat esimerkiksi löytäneet verkosta haitallista sisältöä, saaneet verkossa epäasiallisia yhteydenottoja tai joutuneet vaikeuksiin verkkokiusaamisen tai sexting-viestien vuoksi. Voit tehdä nimettömän ilmoituksen tai kääntyä verkoston puhelinpalvelujen puoleen. 

EU:n Better Internet for Kids ‑portaalissa on aineistoja ja vinkkejä, joiden avulla voi suojata itseään verkossa. Portaalissa on nuorille tarkoitettu osio, BIK Youth, josta saat hyödyllisiä tietoja ja jossa voit itsekin osallistua keskusteluun. 

Oletko nuori kyberturvallisuusasiantuntija?

European Cyber Security Challenge on vuotuinen eurooppalainen tapahtuma, jossa verkkoturvallisuutta tuntevat nuoret eri puolilta Eurooppaa voivat pitää hauskaa yhdessä ja kilpailla keskenään. Vuoden 2020 tapahtuma järjestetään Wienissä 3.–7. marraskuuta 2020.

Osallistujamaiden parhaat osaajat tapaavat Wienissä, verkostoituvat ja tekevät yhteistyötä, ja lopuksi he kilpailevat keskenään. Kilpailijat haastetaan ratkaisemaan turvallisuuteen liittyviä tehtäviä eri aloilta, joita ovat muun muassa verkkoturvallisuus, mobiilitietoturva, salausarvoitukset, takaisinmallinnus ja rikostutkinta. Tehtävien ratkaisemisesta he saavat pisteitä.

Katso tapahtuman verkkosivustolta, miten voit ilmoittautua mukaan.