Historiallinen Larissan kaupunki on suunnannut katseensa tulevaisuuteen. Kaupungissa on toteutettu rohkeita ideoita ja edistyksellisiä lähestymistapoja, jotka ovat täysin uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen ja aloitteiden mukaisia.
Vuonna 2021 Larissan kunta käynnisti kansainvälisen ideakilpailun kaupungin ensimmäistä teatteria ympäröivän alueen kehittämisestä. Antiikin Kreikassa teatterit olivat sosiaalisen elämän keskipisteessä. Pitkän ja vaiherikkaan historiansa aikana Larissaa ovat hallinneet niin antiikin kreikkalaiset kuin ottomaanitkin, mikä näkyy selvästi kaupunkikuvassa. Ottomaanit rakensivat kaupunkeihinsa kangasbasaareita, jotka tunnettiin nimellä ”bezesteni” (nimi tulee arabiankielisistä sanoista ”bez”, puuvilla, ja ”bezzaz”, kangaskauppiaat). Ottomaanihallinnon aikana Larissa oli vilkas ja tärkeä kauppakaupunki, ja sen bezesteni rakennettiin 1400- ja 1500-luvun taitteessa. Nykyään rakennuksesta on jäljellä enää vain neljä kiviseinää, mutta aikoinaan siinä toimi 21 kangaskauppaa.
Larissa on houkutteleva sekoitus vanhaa ja uutta, ja innovatiivisilla ratkaisuilla luodaan nykyaikaista kaupunkia, jonka antiikkiset juuret ovat selvästi näkyvissä. Larissa on myös CLEVER-kaupunki, jossa kaupunkiympäristöä uudistetaan ja viherrytetään innovatiivisesti ja yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa.
Thessalonikissa rikotaan rajoja modernisoimalla kaupungin perinteistä arkkitehtuuria uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen mukaisesti. Yksi kaupungin hienoimmista paikoista on Aigli Geni Hammam, entinen turkkilainen kylpylä, jossa on talviaikaan elokuvateatteri ja koko yön kestäviä juhlia. Vilkkaassa Valaoritoun kaupunginosassa voit vierailla Three Pieces -salakapakassa, jossa pikaruokapaikan yhteydessä on ”salainen” baari ja valokuvauskoppi. Vanhankaupungin läheisyydessä sijaitsee salaperäinen Pashan puisto, jonka alkuperä on tuntematon ja jossa on lukuisia arvoituksellisia kivirakennelmia, muotoja ja symboleja.
Taiteen ystävien kannattaa käydä Thessalonikin MOMus-taidemuseoissa, joissa järjestetään kiehtovia näyttelyitä aina valokuvataiteesta venäläiseen avantgardeen.
Thessaloniki on kulttuurikaupungin lisäksi myös kestävyyden edelläkävijä. Vuonna 2021 kaupunki hyväksyi kestävää kaupunkiliikennettä koskevan suunnitelman, jonka tavoitteena on jakaa julkinen tila uudelleen ja lisätä jalankulkureittien määrää. Thessalonikin älykkään liikenteen elävässä laboratoriossa tehdään uraauurtavaa työtä kaupunkiliikenteen parantamiseksi teknologian avulla. Kannustaakseen kävijöitään kestävään matkailuun Thessalonikissa on otettu käyttöön kestävän matkailijan kortti, jolla vierailijoita kannustetaan kokeilemaan vähäpäästöisiä aktiviteetteja, kuten opastettuja kävelykierroksia. Käy hakemassa omasi!
Pohjois-Makedonian pääkaupunki Skopje on ainutlaatuinen ja viehättävä kaupunki, joka on menestyksekkäästi ottanut uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot ja tavoitteet omikseen. Skopje kuuluu nyt ensimmäisenä pohjoismakedonialaisena kaupunkina vihreiden kaupunkien Green Cities ‑verkostoon. Kompaktissa Skopjessa on helppo kävellä joka paikkaan. Näkemisen arvoisia ovat esimerkiksi rinteessä sijaitseva vanha ottomaanikylä Čaršija ja taidesilta, jolla on patsaita tunnetuista makedonialaisista taiteilijoista ja muusikoista.
Kestävä kehitys on Skopjessa koko ajan enemmän tapetilla, mistä kertoo esimerkiksi Go Green -nuorisojärjestön perustaminen. Järjestö on käynnistänyt ”Ovelta ovelle” -aloitteen, jossa pyritään lisäämään kaupungin epävirallisten jätteidenkerääjien sosiaalista osallisuutta ottamalla heidät osaksi kestävää jätehuoltomallia. Skopje oli vuoden 2016 Euroopan liikkujan viikon palkinnon finalistien joukossa, sillä kaupungissa on käytössä innovatiivinen kunnallinen kimppakyytipalvelu.
Vuonna 1963 tuhoisa maanjäristys pakotti jälleenrakentamaan kaupungin, minkä seurauksena kaupunkiin saatiin myös poikkeuksellista modernia arkkitehtuuria. Esimerkkinä voidaan mainita Janko Konstantinovin suunnittelema Skopjen pääpostitalo. Modernia brutalistista tyyliä edustavan rakennuksen julkisivussa on rohkeita, epätavallisia ulokkeita. Kaupungissa on myös lähes 300 patsasta ja veistosta, aina historiallisista näköispatsaista abstrakteihin taideteoksiin, sekä 66 metriä korkea Millennium-risti.
Nišin kaupunki on valloittava sekoitus perinteistä balkanilaista tyyliä, brutalistista ja jälkisosialistista arkkitehtuuria sekä luovasti uudistettuja kaupunkitiloja, ja siellä voi kokea, mistä uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa todella on kysymys. Lopputuloksena on eläväinen kaupunki, jonka monipuolinen historia- ja kulttuuriperintö on selvästi aistittavissa. Hyvä esimerkki tästä on Kazandžijsko Sokače eli ”Peltiseppäkuja”, Nišin entisen basaari-alueen viimeinen säilynyt katu. Alueella on nykyään lukuisia kahviloita ja kafanoina tunnettuja perinteisiä tavernoita tai kahviloita, ja siellä viihtyvät niin matkailijat, opiskelijat kuin paikallisetkin.
Vuonna 2005 Niš liittyi Energy Cities -verkostoon. Tämä paikallisviranomaisten verkosto pyrkii tukemaan kaupunkeja ja kansalaisia siirtymässä kohti tulevaisuudenkestävää asumista. Vuonna 2014 kaupunki hyväksyi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen kuuluvan kestävän energian toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman hyväksyneet paikallishallinnot sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ottamalla kaupunkikehityksessä käyttöön kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja. Niš on myös yksi kuudesta TOMORROW-verkoston jäsenkaupungista, jotka ovat suunnannäyttäjiä siirtymässä kohti vähähiilisiä, häiriönsietokykyisiä ja elinkelpoisempia kaupunkeja. Vuonna 2016 Niš isännöi ensimmäistä kansainvälistä kaupunkisuunnittelukonferenssia, jossa korkeakoulujen edustajat, tutkijat ja kaupunginjohtajat kokoontuivat etsimään ratkaisuja 2000-luvun kaupunkien kohtaamiin haasteisiin. Niš on kestävä kaupunki, jonka katse on tiukasti tulevaisuudessa!
Nišin vetonaula on turkkilaisten 1700-luvulla rakentama Nišin linnoitus (samalla paikalla on ollut eri linnoituksia jo roomalaisajoista lähtien). Linnoituksessa saa helposti kulutettua pari tuntia, sillä upean arkkitehtuurin lisäksi linnoituksessa on oma taidegalleria, myyntikojuja, ravintoloita ja kahviloita. Jazzmusiikin ystävien kannattaa vierailla Nišissä kesäaikaan, sillä silloin linnoituksessa järjestetään Nišville-musiikkifestivaalit.
Belgrad on yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista, joissa on ollut jatkuvaa asutusta. Belgradin myrskyisen historian aikana sitä ovat hallinneet niin keltit, roomalaiset, Bysantin keisarikunta, frankkien valtakunta, Bulgarian valtakunta, Unkarin kuningaskunta, ottomaanien valtakunta kuin Habsburgitkin, kunnes vuonna 1918 siitä tuli Jugoslavian pääkaupunki. Belgrad on ollut osallisena 115 sodassa, se on hävitetty maan tasalle 44 kertaa, sitä on pommitettu viisi kertaa ja kaupunkia on piiritetty lukemattomia kertoja. Ružican kirkossa voi ihmetellä kahta kynttiläkruunua, jotka on valmistettu ensimmäisen maailmansodan aikaisista ammushylsyistä, miekoista ja tykinosista. Siinäpä kaksi Belgradin menneisyyden kiteyttävää koristetta!
Uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta Belgradin merkittävyys piilee ennen kaikkea sen arkkitehtuurissa, jossa yhdistyvät sekä kiehtovat brutalistiset piirteet, kuten materiaalien, tekstuurien ja rakenteiden korostaminen, että kauniit art nouveau- ja uusbysanttilaisvaikutteet. Kiehtovia esimerkkejä belgradilaisarkkitehtuurista ovat muun muassa Novi Beogradin kerrostetut, legomaiset blokovi-kerrostalot, vanha puhelinkeskus (Old Telephone Exchange) ja raketinmuotoinen Avala-torni. Belgradissa järjestetään myös vihreitä markkinoita, joilla myydään kestävästi tuotettuja elintarvikkeita, käytettyjä vaatteita ja kierrätysmateriaaleja. Tällaisia markkinoita on esimerkiksi Dorćol Platzissa.
Rikkaasta historiastaan huolimatta Belgrad pyrkii voimakkaasti nykyaikaistumaan ja rakentamaan kaikille sopivan tulevaisuuden kaupungin. Vuonna 2018 Belgrad liittyi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin Green Cities -verkostoon, jonka jäsenet ovat sitoutuneet rakentamaan kestävää infrastruktuuria ja hyväksymään kaupungin viherryttämistä koskevan toimintasuunnitelman.
Yli 65 prosenttia Islannin väestöstä asuu maan pääkaupungissa Reykjavíkissa, joka tunnetaan erinomaisena kulttuuri- ja designkaupunkina. Islanti tunnetaan kuin toisesta maailmasta olevista upeista maisemistaan joten ei ole ihme, että luonnolla on suuri merkitys islantilaisessa taiteessa. Islantilaiset ovat tunnettuja luovuudestaan, minkä on sanottu johtuvan heidän edistyksellisestä kulttuuristaan ja ja luonnonmateriaalien niukasta saatavuudesta.
Islantilainen design on rohkeaa, innovatiivista ja kokeellista, eli se ilmentää täydellisesti uuden eurooppalaisen Bauhausin tulevaisuuteen suuntautunutta ja kestävyyttä painottavaa henkeä. Islantilainen muoti on räväkkää ja omalaatuista, ympäristöystävällisyys on tärkeää. Maailmanlaajuisena tyyli-ikonina pidetty Björk on suuri luonnon puolestapuhuja, ja islantilaisissa tuotteissa käytetään tavanomaisesta poikkeavia materiaaleja, kuten kalannahkaa ja laavakiveä. Reykjavíkista ovat kotoisin muun muassa abstraktista avantgarde-taiteestaan tunnetut taiteilijat Svavar Guðnason ja Nína Tryggvadóttir.
Harpan konserttitalo on yksi Reykjavíkin kaupungin näyttävimmistä maamerkeistä. joka on rakennettu värivaloin valaistuista lasikuutioista. Veden äärellä sijaitsevan konserttitalon suunnitteluun osallistui taiteilija Olafur Eliasson. Harpalle myönnettiin vuonna 2013 EU:n arvostettu Mies van der Rohe -nykyarkkitehtuuripalkinto. Islanti on mukana NEB Lab -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää hiilineutraaliutta Pohjoismaissa.
Vaikka Islantia ei varsinaisesti tunnetakaan aurinkolomakohteena, vain pienen matkan päässä Reykjavíkista sijaitsee kultahiekkainen Nauthólsvíkin tekoranta, jossa on lämmitetty laguuni uimista varten. Kesäisin rannalle on vapaa pääsy ja muina vuodenaikoina polskimaan pääsee noin viidellä eurolla.
