Länsi-Balkanin alue: oppia menneisyydestä rauhanomaiseen tulevaisuuteen

Päivitetty viimeksi Tiistai, 29/09/2020

EU:n rahoittamat muistiperintöhankkeet auttavat nuoria oppimaan historiasta ja edistävät eurooppalaisia arvoja muun muassa Länsi-Balkanin alueella. Tavoitteena on varmistaa, että sota, kansanmurha ja totalitarismi jäävät todella menneeseen.

Vuonna 2020 on kulunut 75 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta. Natsit tappoivat Auschwitzissa 1,1 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa oli juutalaisia eri puolilta Eurooppaa. Yhteensä holokaustissa menehtyi kuusi miljoonaa juutalaista.

Vuonna 2020 on myös kulunut 25 vuotta Srebrenican joukkomurhasta, joka on Euroopan pahin joukkomurha toisen maailmansodan jälkeen. Srebenicassa menetti henkensä yli 8 000 bosnialaista muslimimiestä ja -poikaa. Vuosina 1991–2001 Jugoslavian hajoamissodissa kuoli yli 120 000 ihmistä, joista monet olivat naisia, lapsia ja aseistautumattomia siviilejä. 

Kun muistikuvat haalistuvat ja näiden kauheuksien todistajat vanhenevat ja kuolevat, miten voimme oppia menneestä ja varmistaa, ettei historia toista itseään? 

EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitetaan Länsi-Balkanin alueella useita organisaatioita, jotka toimivat erityisesti nuorille ja opettajille suunnattujen muistiperintöhankkeiden parissa. Hankkeet kuuluvat laajempiin toimiin, joilla edistetään rauhaa, vakautta ja demokraattisia arvoja, kun alue tiivistää yhteistyötään EU:n kanssa.

Tutustu esimerkiksi seuraaviin aloitteisiin:

Sodan silminnäkijä 

Jugoslavian hajoamissotien aikana Sarajevon kaupunkia piiritettiin lähes neljä vuotta. Sinä aikana kuoli yli 5 400 siviiliä, usein tarkka-ampujien luoteihin. 

Sarajevossa toimiin nyt Urban-yhdistys, joka auttaa aktiivisesti nuoria sekä Bosniassa että muissa maissa ymmärtämään, mitä sota ja totalitarismi tarkoittavat arkielämässä. 

Yhdistys koordinoi yhteistyössä bosnialaisten, tšekkiläisten, italialaisten ja romanialaisten koulujen ja kumppaneiden kanssa EU:n rahoittamaa hanketta, jonka avulla nuoret voivat olla yhteydessä sodan ja totalitarismin keskellä eläneisiin ihmisiin.

”Hanke perustuu vuorovaikutukseen”, kertoo koordinaattori Haris Čalkić. 

Suuremman yleisön tavoittamiseksi hankkeen tiimi tuottaa myös dokumentin siitä, miten sota ja totalitarismi vaikuttavat ihmisten elämään. Dokumentti sisältää silminnäkijöiden kertomuksia.

Loppu romanien syrjinnälle

Romanit lukeutuivat natsien uhreihin holokaustin aikana, ja romanivähemmistö kohtaa yhä syrjintää monin paikoin Euroopassa. 

Pohjois-Makedoniassa sijaitsevassa Kratovon kaupungissa nuoret perustivat Rroma SSN -yhdistyksen, joka pyrkii poistamaan ennakkoluuloja ja jakolinjoja.

EU:n rahoituksen avulla ryhmä järjestää koulutusta ja vaihto-ohjelmia ja tekee tutkimusta. 

”Pyrimme edistämään myönteisiä arvoja sekä romaniyhteisöissä että muissa yhteisöissä”, kertoo hankkeen päällikkö Mustafa Jakupov. ”Tämä on ollut mahdollista, koska mukana on tavoitteisiimme uskovia innokkaita nuoria.” 

Yksi osoitus tästä on, että ryhmän ohjelmakoordinaattori oli vasta 17-vuotias, kun hän liittyi vapaaehtoiseksi organisaatioon.

”Uskomme nuoriin ja heidän kykyynsä saada aikaan muutosta, rauhaa ja kunnioitusta yhteisöissään”, toteaa Jakupov. ”Haluamme, että nuoret sitoutuvat ideoihinsa ja ottavat vastuuta tulevaisuudestaan!”

Koulutusta opettajille

Opettajilla on tärkeä rooli nuorten elämässä. Juuri siksi Pariisissa sijaitseva holokaustin muistolle omistettu museo sekä arkisto- ja koulutuskeskus Shoah Memorial kutsuu yhteen serbialaisia, bosnialaisia ja kroatialaisia opettajia. Tavoitteena on, että opettajat saavat tietoa historiasta, vaihtavat kokemuksia ja keskustelevat avoimesti vaikeista paikallishistoriaansa liittyvistä asioista. 

”Näiden maiden ihmisillä on ristiriitaisia muistoja”, kertoo Bruno Boyer, joka koordinoi Shoah Memorialin järjestämää ja EU:n rahoittamaa opettajien koulutushanketta. ”Menneet konfliktit ovat muokanneet sitä, miten he näkevät itsensä. Heillä on kuitenkin kaikilla muisto holokaustista, ja käytämme sitä lähtökohtana.” 

Opettajat vaihtavat näkemyksiä sellaisten kollegojen kanssa, joiden vanhemmat ovat saattaneet sotia heidän vanhempiaan vastaan. ”Tämä auttaa heitä ymmärtämään paremmin sodan absurdiutta”; Boyer lisää. 

”Koulutuksen jälkeen heidän on paljon helpompaa siirtää tietoa menneisyyden tapahtumista nuorille.”