Ilmastonmuutos – mitä se on?

Päivitetty viimeksi Keskiviikko, 21/10/2020

Ilmastonmuutos on kaikkien huulilla. Poikkeuksellisen lämpimät talvet, hallitsemattomat metsäpalot ja tavallista nopeammin sulavat jäätiköt ovat kaikki ilmastonmuutoksen seurauksia.

Viisi tärkeää kysymystä, jotka auttavat sinua ymmärtämään ilmastonmuutosta ja sen syitä ja seurauksia.

1. Mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan?

Kun puhumme ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, puhumme maapallon pitkän aikavälin sääoloista, kuten lämpötilasta, merenpinnan tasosta ja sademääristä. 

Maapallon ilmasto on muuttunut dramaattisesti monta kertaa sen jälkeen, kun planeettamme syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten. Lämpimiä kausia ovat seuranneet jääkaudet. Nämä syklit ovat kestäneet aina kymmeniätuhansia tai miljoonia vuosia. Viimeisten 150 vuoden (teollisen aikakauden) aikana lämpötilat ovat nousseet nopeammin kuin koskaan aiemmin.

2. Mitkä ovat ilmastonmuutoksen syyt?

Ilmastonmuutos johtuu pääasiassa siitä, että öljyn, hiilen ja maakaasun kaltaisten fossiilisten polttoaineiden polttamisen seurauksena ilmakehään pääsee kasvihuonekaasuja. Myös muu ihmisen toiminta, kuten maatalous ja metsien raivaus, lisäävät näitä päästöjä. Ongelma on se, että nämä kaasut vangitsevat lämmön ilmakehään: tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. 

Jos kasvihuoneilmiötä ei olisi, maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta, mutta ihmisen jokapäiväinen toiminta voimistaa sen vaikutusta ja saa maapallon lämpötilan nousemaan vielä enemmän. Kansainvälisistä sitoumuksista huolimatta hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyy jatkuvasti ja oli Maailman ilmatieteellisen järjestön mukaan vuonna 2019 jälleen ennätyksellisen suuri (lähes +150 prosenttia verrattuna vuoteen 1750). 

3. Mitkä ovat ilmastonmuutoksen seuraukset?

Ilmastonmuutoksen merkittävin seuraus on maapallon keskilämpötilan nousu. Nousua on tapahtunut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Vuodet 2010–2020 ovat olleet maailmassa poikkeuksellisen lämpimiä. Vuosi 2019 oli historian toiseksi lämpimin. Jos lämpeneminen jatkuu nykyiseen tahtiin, lämpötilat voivat nousta 3–5 astetta tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tällä voi olla katastrofaalisia seurauksia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että maapallon keskilämpötila nousi viimeksi kuluneiden 10 000 vuoden aikana 5 astetta.

Lämpötilojen nousu sulattaa napajäätiköitä, joiden sulamisvedet nostavat merenpinnan tasoa, mikä puolestaan aiheuttaa tulvia ja uhkaa rannikkoseutuja. Ilmastonmuutos myös lisää ja voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten myrskyjä, kuivia kausia, helleaaltoja ja metsäpaloja. Nämä sääolot vaihtelevat hyvin paljon alueittain. Toiset alueet kärsivät muita enemmän. 

4. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin?

Sekä terveytemme että ravintomme ovat vaarassa, erityisesti Afrikassa ja Aasiassa, joiden väestö kuuluu maailman nuorimpiin. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan ilmaston lämpeneminen kahdella asteella asettaisi yli puolet Afrikan väestöstä aliravitsemuksen vaaraan. Maailman terveysjärjestö on varoittanut, että malaria, veden välityksellä tarttuvat taudit ja aliravitsemus voivat vaarantaa miljoonien ihmisten terveyden. Tämä vaikuttaa myös muuttoliikkeeseen, sillä ilmastopakolaisten määrän ennustetaan kasvavan. 

5. Voimmeko pysäyttää ilmastonmuutoksen?

Jos ilmastonmuutosta ei voida estää, voimme hillitä sen vaikutuksia ja sopeutua sen seurauksiin. Muutoksen hillitsemiseksi voidaan pyrkiä vähentämään ilmakehän päästöjä esimerkiksi kehittämällä puhtaita energiamuotoja ja lisäämällä metsien pinta-alaa. Keskeisillä aloilla, kuten liikenteessä, energiantuotannossa, teollisuudessa, asumisessa, jätehuollossa ja maataloudessa, on tehtävä suuria muutoksia. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa sen seurauksiin valmistautumista ja yhteiskuntamme häiriönsietokyvyn parantamista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi niukkojen vesivarojen tehokkaampaa käyttöä, maatalouden ja metsänhoidon käytäntöjen mukauttamista ja rakennusten ja infrastruktuurin kestävyyden varmistamista tulevien ilmasto-olosuhteiden ja äärimmäisten sääilmiöiden varalta. 

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät yleensä eniten jo entuudestaan haavoittuvat alueet ja ihmiset. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää myös haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamista ja muiden globaalien haasteiden ratkaisemista, kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja ympäristön pilaantumisen torjuntaa. Kansainväliset organisaatiot, kansalaisjärjestöt ja yhä useammat nuoret ajavat maailmanlaajuisia ilmastotoimia. EU on asettanut ilmastonmuutoksen poliittisen asialistansa kärkipäähän perustamalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti joulukuussa 2019. Sen ensisijaisena tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.