Tekoäly: Mitä sinun pitäisi tietää

Päivitetty viimeksi Torstai, 18/11/2021

Tekoäly on osa nuorten arkea. Jos pelaat pelejä, lataat sovelluksia tai käytät sosiaalista mediaa, joudut luovuttamaan henkilötietojasi. Mitä algoritmit tekevät niillä? Näyttävätkö hakukoneet tai sosiaalisen median kanavat sinulle samoja tietoja kuin muillekin? Ohjaillaanko kulutuspäätöksiäsi taikka poliittisia tai sosiaalisia valintojasi?

Mitä on tekoäly?

Tekoäly (englanniksi AI eli artificial intelligence) ei ole enää tulevaisuuden teknologiaa vaan tätä päivää. Tekoälyllä tarkoitetaan yleisesti kaikkea teknologiaa, jonka avulla kone tai koodi jäljittelee ihmisten älyä.

Jos lähetät ystävällesi tapaamiskutsun ja puhelimesi lisää tapaamisen kalenteriisi, se tapahtuu tekoälyn avulla.

Tekoälyä voidaan hyödyntää laajasti yhteiskunnassa esimerkiksi terveydenhuollossa, liikenteessä ja ilmastonmuutoskysymyksissä. Tekoäly pystyy käymään läpi valtavia tietomääriä ja tunnistamaan niistä kaavoja. Sitä voidaan käyttää optimaalisten ratkaisujen löytämiseen esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Tekoälyn ensiaskeleet

Tekoälyn käsite ei ole suinkaan uusi. Ilman kuljettajaa ajavia autoja ja älykkäitä robotteja on kuviteltu jo kauan. Keksijä nimeltä Wolfgang von Kempelen kehitti jo 1700-luvulla ”Turkkilaisen” eli shakkia pelaavan automaatin, joka päihitti taitavimmatkin vastustajat. Automaatti paljastui myöhemmin huijaukseksi. Koneen sisällä oli tosiasiassa ihminen, joka teki siirrot. Vaikka Turkkilainen ei toiminutkaan tekoälyllä, se kertoo, miten olemme jo pitkään halunneet luoda älykkäitä koneita.

Nykyisin tuntemamme tekoälyn tarina alkoi vuonna 1936, kun Alan Turing esitteli universaalin koneen käsitteen. Tekoäly tuli todella ihmisten tietoisuuteen vasta vuonna 1997, kun Deep Blue -niminen tietokone voitti maailmanmestari Garri Kasparovin shakkipelissä. Tällä kertaa konetta ei ohjaillut ihminen, vaan kone todella voitti ihmisen.

Tekoäly arjessamme

Tekoälyä ei käytetä vain shakkia pelaavissa koneissa. Et luultavasti huomaakaan, kuinka paljon tekoäly on läsnä arjessasi. 

Tekoälyä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun toistat musiikkia ääniavustajan avulla, otat muotokuvan kännykkäkameralla ja tekoäly säätää asetuksia, valitset musiikkia algoritmin antamien suositusten perusteella, käytät automaattista reittivalintaa suunnistamiseen tai suodatat roskaposteja automaattisesti. Tekoälyä on kaikkialla ympärilläsi.

Tekoälyn avulla virtuaaliavustajat voivat auttaa meitä askareissa, sitä voidaan käyttää parhaan lääketieteellisen hoidon määrittämiseen tai se voi kertoa kuluttajien käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa. Tekoälyä käytetään myös markkinoinnissa. Se on eettisesti arveluttavaa, jos algoritmeilla pyritään esimerkiksi vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin, kuten Cambridge Analytican väitetään tehneen Yhdysvaltojen vaaleissa ja brexit-äänestyksessä. Tällaisessa tilanteessa on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, miten algoritmit toimivat.

Miten algoritmit toimivat?

Käytetään esimerkkinä sosiaalista mediaa. Algoritmit seuraavat ihmisten käyttäytymistä ja toimintaa ja räätälöivät sen perusteella heille yhä houkuttelevampaa sisältöä. Eli mitä enemmän selaat esimerkiksi Facebookia, Instagramia tai TikTokia, sitä enemmän kyseiset yritykset tienaavat. Niin mainonta nykyään toimii. Se voi aiheuttaa riippuvuutta, ja mikä vielä huolestuttavampaa, algoritmit luovat käyttäjän ympärille informaatiokuplan.

Pitääkseen käyttäjän mielenkiintoa yllä, sosiaalisen median kanavat tarjoavat sisältöä, josta käyttäjä näyttäisi olevan kiinnostunut algoritmien perusteella. Jos haet tietoa salaliittoteorioista, alat saada niihin sopivaa sisältöä sosiaalisen median kanavissasi. Pian näet vain sisältöä, joka vahvistaa teorioita.

Tämä ei koske vain sinua, vaan myös muita ympärilläsi. Oletko koskaan miettinyt, kuunteleeko puhelimesi sinua? Miia mietti asiaa, kun hänen ystävänsä kysyi hänen mielipidettään eräistä kengistä. Seuraavana päivänä hän sai mainoksen täsmälleen samoista kengistä. Miia ei koskaan ollut etsinyt kenkiä verkosta, joten hän pohti, kuunteliko hänen puhelimensa häntä. Todellisuudessa algoritmi tiesi, että hän oli ystävänsä seurassa (sijainnin tai samaan verkkoon yhdistymisen perusteella). Koska ystävä katseli kenkiä netissä, algoritmi päätteli, että Miiakin voisi pitää niistä, koska heidän profiilinsa ovat samankaltaisia.

Jos nuoret ymmärtävät, miten algoritmit toimivat ja miten ne vaikuttavat elämäämme, he osaavat suhtautua kriittisemmin tällaiseen teknologiaan. Ehkä he haluavat jopa olla mukana vaikuttamassa siihen, miltä tulevaisuus näyttää.

Kuinka voit suojata tietosi?

Suhtaudu asioihin kriittisesti ja muista, että olet informaatiokuplassa!

Voit suojella henkilötietojasi seuraavien vinkkien avulla:

• Käytä VPN-verkkoa aina kun mahdollista. Se salaa henkilöllisyytesi ja estää myös verkko-operaattoriasi näkemästä, mitä teet verkossa.
• Käytä incognito-tilaa ja hakukoneita, jotka eivät tallenna käyttäjien tietoja.
• Rajoita sovelluksien seurantaoikeuksia puhelimessasi.
• Käytä yksityisyyttä suojaavia selainlaajennuksia, joilla voit estää sivustoja seuraamasta toimintaasi.
• Käytä vaihtoehtoista selainta, jossa on panostettu yksityisyyteen.
• Käytä selainlaajennusta, joka poistaa kolmannen osapuolen evästeet automaattisesti sivustolta poistumisen jälkeen (jotkin sivut eivät toimi ilman näitä evästeitä).

Mitä EU tekee?

EU:lla on kaksi tavoitetta tekoälyn suhteen: huippuosaaminen ja luottamus tekoälyn käyttöön. Euroopan komissio on ehdottanut sääntöjä, joilla voidaan suitsia tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä. Komissio julkaisi huhtikuussa 2021 säännöt osana tekoälypakettia, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta luotettavan tekoälyn globaali keskus.

 

 

Erasmus+ tukee nuorten digitaalisen lukutaidon hankkeita

Kiinnostaako aihe? Haluatko syventyä siihen enemmän ystäviesi kanssa?

EU myöntää rahoitusta hankkeille, jotka kehittävät nuorten digiosaamista ja medialukutaitoa, erityisesti kriittistä ajattelua sekä tietojen arviointi- ja työstämiskykyä. Hankkeilla pitäisi pyrkiä parantamaan nuorten kykyä vastustaa disinformaatiota, valeuutisia ja propagandaa sekä heidän valmiuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Voit muodostaa hanketta varten ryhmän, jossa on vähintään neljä 13–30-vuotiasta nuorta. Ryhmän vetäjän on oltava vähintään 18-vuotias. Voit myös osallistua nuorisojärjestön kautta (esim. nuorisokeskus, kansalaisjärjestö, kunta).

Avustusta voidaan myöntää enintään 60 000 euroa hanketta kohden. Sillä voidaan kattaa valmennukseen, osallisuuden edistämiseen, matkoihin ja muita tapahtumien järjestämiseen liittyviä kuluja.

Lue lisää hankkeista Erasmus+ -sivustolta tai ota yhteyttä kansalliseen Erasmus+ -toimistoosi.