Maahanmuuttajien ja pakolaisten tilanne Euroopassa

Päivitetty viimeksi Maanantai, 20/09/2021

Ihmiset ovat kautta historian siirtyneet paikasta toiseen. EU:hun pyrkii joka päivä pakolaisia ja siirtolaisia suojelun ja paremman elämän toivossa.

Osa tulijoista käyttää laillisia väyliä, osa vaarantaa henkensä merellä paetessaan poliittista sortoa, sotaa, luonnonkatastrofeja ja köyhyyttä. Mihin toimiin EU on ryhtynyt muuttoliikekriisin ratkaisemiseksi?

Tiedätkö pakolaisten ja maahanmuuttajien eron*?

Pakolaiset ovat ihmisiä, jotka pakenevat aseellisia konflikteja tai vainoa. Heidät on tunnustettu pakolaisiksi vastaanottavassa maassa sillä perusteella, että heillä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuiksi rotuun, uskontoon, kansallisuuteen tai politiikkaan liittyvistä syistä tai tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen vuoksi. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) mukaan maailmassa oli vuoden 2018 lopussa 25,9 miljoonaa pakolaista. EU:ssa suuntaviivat kansainvälisen suojelun myöntämisestä sitä tarvitseville henkilöille on vahvistettu aseman määrittelyä koskevassa direktiivissä. 

Turvapaikanhakijat ovat puolestaan ihmisiä, jotka hakevat pakolaisasemaa, mutta joita ei ole vielä tunnustettu pakolaisiksi. Nykyisten sääntöjen mukaan heidän on EU:ssa haettava suojelua ensimmäisestä maasta, johon he saapuvat. He saavat pakolaisaseman tai muun kansainvälistä suojelua tarvitsevan henkilön aseman vasta sen jälkeen, kun kansalliset viranomaiset ovat tehneet myönteisen päätöksen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia turvapaikanhakijoita ei tunnusteta pakolaisiksi. Vuonna 2018 EU-maat myönsivät suojeluaseman lähes 333 400 pakolaiselle.

Maahanmuuttajien eli siirtolaisten muuton syynä taas ei ole yleensä suora uhka tai vaino, vaan he haluavat ensisijaisesti päästä elämässään eteenpäin: löytää töitä, saada parempaa koulutusta tai päästä perheensä luo. Pakolaisia suojelee kansainvälinen lainsäädäntö, tarkemmin ottaen vuoden 1951 pakolaissopimus, kun taas eri valtioiden hallitukset käsittelevät siirtolaisia omien maahanmuuttolakiensa ja ‑menettelyjensä mukaisesti.

Tutustu UNHCR:n videoihin, joissa kerrotaan maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvien käsitteiden merkityserosta, kotiseudultaan lähtemään joutuneista henkilöistä ja pakolaisten auttajista.

EU edistää pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamista

Turvapaikkapolitiikan, rajavartioinnin ohjelmien ja humanitaarisen avun lisäksi EU tukee pakolaisten kotouttamista EU-maiden yhteiskuntaan esimerkiksi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston avulla. 

Vaikka EU tukee kotouttamisstrategioita, tilanne kentällä on hyvin hajanainen eri maissa. Nämä ongelmat voivat vaikeutua entisestään, kun pakolaisnuori täyttää 18 vuotta, jolloin hän ei voi enää turvautua aiemmin käyttämiensä tukiverkostojen apuun. Lisäksi toisilla EU-mailla on pidempi kokemus kotouttamiskysymyksien ratkaisemisessa kuin toisilla. 

Myös maahanmuuttajien tilanne on vaikea. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat kärsivät suhteettoman paljon koulutuksen, työpaikkojen sekä peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon ja kunnollisten asuntojen, huonosta saatavuudesta (lisää aiheesta osallisuutta käsittelevässä EU:n vuoden 2015 nuorisoraportin osiossa).

Aikana, jolloin syrjintä, ennakkoluulot, rasismi ja muukalaisviha lisääntyvät, on oikeudellisesti, moraalisesti ja taloudellisesti välttämätöntä puolustaa EU:n perusoikeuksia, -arvoja ja -vapauksia ja tehdä työtä yhteenkuuluvuutta edistävän yhteiskunnan puolesta.

Entä maahanmuuttajataustaiset nuoret?

Maahanmuuttajataustaisilla koululaisilla ja opiskelijoilla on usein vaikeuksia sopeutua uuteen oppimisympäristöön. Kaikkien – myös maahanmuuttajataustaisten – nuorten sosiaalinen osallisuus on yksi EU:n nuorisostrategian (2019–2027) painopisteistä.

Euroopan komissio on tukenut vuodesta 2016 lähtien EU:n jäsenvaltioiden pyrkimyksiä maahanmuuttajien integroimiseksi koulutusjärjestelmiin aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteen opintoihin asti. EU:n ulkopuolelta muuttaneiden kotouttamista koskevassa komission toimintasuunnitelmassa määriteltiin koulutukselle kolme keskeistä tavoitetta:

• integroida äskettäin tulleet maahanmuuttajat yleisiin koulutusrakenteisiin mahdollisimman varhain
• ehkäistä maahanmuuttajien alisuoriutumista
• ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

Erasmus+ ‑ohjelmasta rahoitetaan hankkeita ja toimia, jotka tähtäävät maahanmuuttajien kotouttamiseen kaikilla koulutuksen aloilla. Strategisten kumppanuuksien tavoitteena on kehittää innovatiivisia koulutuskäytäntöjä ja edistää maiden välistä yhteistyötä. Erasmus+ tukee myös kapasiteetin vahvistamista korkeakoulutuksen alalla maissa, joihin kohdistuu merkittäviä maahanmuuton seurauksia. 

EU yhteisrahoittaa myös maahanmuuttajien koulutusta edistävää SIRIUS-verkostoa. Verkosto tukee maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulutusta kansallisen ja kansainvälisen tason strategisen toiminnan avulla. 

Lisäksi komissio tarjoaa 100 000 pakolaiselle ja maahanmuuttajalle mahdollisuuden käyttää OLS-portaalia. Se on maksuton kielten verkko-opiskeluympäristö, joka auttaa tulijoita integroitumaan yhteiskuntaan.

Miten voin tukea maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamista?

Voit osallistua monin eri tavoin. Voit aloittaa tutustumalla julkaisuun ”The contribution of youth work in the context of migration and refugee matters”, josta löydät käytännön ohjeita käytettävissä olevista rahoitusmahdollisuuksista. 
Myös Euroopan nuorisofoorumi tarjoaa hyviä mahdollisuuksia tehdä merkityksellistä työtä tulijoiden hyväksi. 
Voit osallistua paikallisiin aloitteisiin, tukea 20. kesäkuuta vietettävän maailman pakolaispäivän ja Ei vihapuheelle ‑kampanjan kaltaisia rasisminvastaisia kampanjoita tai yksinkertaisesti olla suvaitsevainen muita kohtaan. 

Jos olet mukana nuorisojärjestössä tai haluat liittyä hankkeeseen, jolla edistetään kulttuurienvälistä ymmärrystä, solidaarisuutta ja osallistumista, EU tarjoaa erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Tässä on muutamia niistä:

• Erasmus+ ‑ohjelmasta myönnetään erilaisia apurahoja oppimista edistäviin liikkuvuushankkeisiin. Voit esimerkiksi järjestää nuorisovaihtoja tai osallistua nuorisovaihtoihin, joissa työskennellään pakolaisten tai maahanmuuttajien kanssa. Erasmus+ Urheilu ‑ohjelmatoimista myönnetään apurahoja paikallisille urheilu- ja liikuntahankkeille, joissa keskitytään pakolaisten kotouttamiseen. Tätä varten on käynnistetty ehdotuspyyntö ”Urheilu pakolaisten integraation ja sosiaalisen osallistamisen välineenä”. Lisäksi parhaat hankkeet palkitaan vuosittain järjestettävässä #BeInclusive EU Sport Awards ‑tapahtumassa. Jos haluat lisätietoja siitä, miten järjestösi voi osallistua, ota yhteyttä oman maasi Erasmus+ -toimistoon.
   
• Euroopan neuvoston Euroopan nuorisosäätiö tarjoaa rahoitusta paikallisille, kansallisille ja eurooppalaisille nuorisojärjestöille. Se myöntää tukea nuorten pakolaisten kanssa työskenteleville järjestöille monenlaisiin hankkeisiin, esimerkiksi ihmisoikeuksia koskeviin paikallisiin koulutustoimiin, syrjinnän vastaisiin tiedotustoimiin, eurooppalaisiin osallisuutta, osallistumista ja koulutusta koskeviin hankkeisiin yms.
   
• Luova Eurooppa ‑ohjelmasta tuetaan hankkeita, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta, kotoutumista, kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä muukalaisvihan ja ennakkoluulojen torjuntaa. Kulttuuri voi olla väline, jonka avulla pakolaiset ja maahanmuuttajat voivat tutustua yhteisöihin, viestiä niiden kanssa ja tulla osaksi niitä.
   
• Euroopan solidaarisuusjoukoissa nuoret voivat tehdä vapaaehtoistyötä tai työskennellä yhteistä hyvää edistävissä hankkeissa ja/tai toteuttaa omia solidaarisuushankkeitaan kotimaassaan tai ulkomailla. Solidaarisuusjoukkojen hankkeet voivat kestää 2–12 kuukautta. Ne sijoittuvat yleensä johonkin EU-maahan.

* Lisätietoa alan käsitteistöstä on Euroopan muuttoliikeverkoston sanastossa.