Saksalainen Hampurin kaupunki on oivallinen DiscoverEU-matkan pysähdyspaikka, sillä sieltä löytyy monenlaista tehtävää ja nähtävää. Tiesitkö, että Hampurissa on enemmän siltoja kuin yhdessäkään toisessa Euroopan kaupungissa? Haasta ystäväsi etsimään niistä mahdollisimman monta. Lisäpisteitä ansaitsee se, joka löytää kaikista vanhimman, vuonna 1633 rakennetun sillan! Tämä Pohjois-Saksan suurkaupunki nimettiin myös Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi vuonna 2011. Kaupungissa on muun muassa otettu käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja kielletty muovipullojen ja kertakäyttöisten kahvikapselien käyttö julkisissa virastoissa. Hampurissa suunnitellaan jopa keskustan tyhjentämistä autoista vuoteen 2034 mennessä, jolloin se vapautuisi kokonaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön.
Yksi viherryttämisen ja kiertotalouden tavoitteista on keksiä uusia käyttötarkoituksia vanhoille asioille. Poznańissa, joka on yksi Puolan vanhimmista kaupungeista, niin on tehty historiallisille linnakkeille ja linnoituksille. Kaupungin keskustassa ja renkaana sen ympärillä sijaitsevat Fortyfikacje w Poznaniu -linnoituksen rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Rakennukset kuuluvat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteisiin, sillä niiden uumenissa oleilee monia suojeltuja lepakkolajeja.
Olsztyn on vähemmän tunnettu mutta sitäkin hurmaavampi puolalainen kaupunki, jonka katukuvaa hallitsevat punatiilirakennukset ja goottilainen arkkitehtuuri. Olsztyn oli Nikolaus Kopernikuksen kotikaupunki, ja se sijaitsee Napiwodzko-Ramuckan metsän pohjoispuolella. Metsä on yksi EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteista. Metsässä on monia suojeltuja lintulajeja, kuten kuningaskalastajia, pikkukiljukotkia ja huuhkajia. Montako lajia bongaat?
Liettuassa sijaitsevan historiallisen Kaunasin kaupungin itäpuolella on tekojärvi nimeltä Kauno Marios. Se on yksi EU:n suojelemista Natura 2000 -alueista. Järven alue on koti monille hyönteis-, kala-, saukko- ja lepakkolajeille. Järvi on muodostunut, kun jokeen rakennettiin pato, jonka avulla Kaunasin vesivoimala tuottaa kaupunkiin vihreää ja uusiutuvaa energiaa. Uimassa voi käydä Pažaislisin niemimaan rannoilla, ja järven eteläisessä päässä Duobakalnisissa ja Samylaissa on erinomaisia leirintäalueita. Pakkaa siis uimavarusteet ja pystytä teltta, niin pääset nauttimaan Liettuan hienosta luonnosta.
Liettuan pääkaupungin Vilnan uusklassiset kirkot ja kiehtova menneisyys tekevät siitä taatusti vierailun arvoisen kohteen. Vilna on yksi Euroopan vihreä pääkaupunki -aloitteen 15 perustajakaupungista. Sen pinta-alasta 46 prosenttia on puistojen, puutarhojen ja metsien peitossa. Kenties tunnetuin kaupungin viheralueista on Kalnų parkas -puisto. Siellä sijaitsee kolmen ristin kukkula, jonka ristit ovat kansallinen symboli. Kukkulan laelle patikoimalla pääset siis hienojen maisemien lisäksi näkemään myös palan liettualaista kulttuuriperintöä. Kaupunki on myös edistänyt kiertotaloutta koskevia tavoitteitaan rakentamalla voimaloita, joissa voidaan hyödyntää yhdyskuntajätteestä peräisin olevaa energiaa.
Latvialainen Jūrmalan kaupunki sijaitsee Itämeren tuntumassa, lähellä Riianlahden rantoja. Jūrmalassa on Kemerin kansallispuisto, joka on kosteikko- ja suoaluetta. Siellä elää ainutlaatuinen kirjo erilaisia eläimiä, kuten hanhia, pöllöjä ja vesiliskoja. Puisto on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta, ja se onkin yksi EU:n suojelemista Natura 2000 -kohteista. Siellä kannattaa ehdottomasti käydä, jos haluaa nähdä Latvian luonnolle tyypillisiä eläimiä elinympäristössään.
Suomenlahden rannikolla sijaitseva Tallinna on Viron pääkaupunki. Sen kuuluisimpia nähtävyyksiä ovat keskiaikainen linnoitus ja kaunis vanhakaupunki. Tallinna oli Euroopan vihreä pääkaupunki -kilpailun finalisti vuosina 2019 ja 2022. Viime vuosien aikana se on irtautunut riippuvuussuhteestaan raskaaseen teollisuuteen. Kaupungin järvien ja merenrantojen uimaveden laatu on parantunut huomattavasti viime aikoina, minkä johdosta niille on myönnetty sinilippumerkki. Lisäksi julkinen liikenne on maksutonta kaupungin asukkaille. Linja-auton numero 1A reitti kulkee kaupungin koillispuolella levittäytyvää rantaviivaa pitkin. Hyppää kyytiin, niin pääset itsekin nauttimaan puhtaasta uimavedestä!
Saunojen, tuoreen kalan, pohjoismaisen ruokakulttuurin ja erilaisten arkkitehtuuristen tyylisuuntien keskellä Helsingistä löytyy paljon tekemistä. Lisäksi kaupunki pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Sen tavoittelu on jo pitkällä, sillä vuonna 2014 tehdyn kartoituksen mukaan kolme neljäsosaa Helsingissä tehdyistä matkoista tehtiin jo ympäristön kannalta kestävästi. Liikkumisesta puheen ollen: kaupungissa voi vuokrata polkupyöriä ja lähteä vaikkapa Seurasaareen, jonne pääsee mantereelta siltaa pitkin. Saarella sijaitsee Seurasaaren ulkomuseo, jossa ylläpidetään perinteistä suomalaista kulttuuria kuvastavia historiallisia rakennuksia. Niitä on tuotu saarelle eri puolilta Suomea.
Lahden Vesijärven kunnostusprojekti johti siihen, että Lahti nimettiin vuoden 2021 Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Etelä-Suomen tiheiden metsien siimeksessä sijaitseva Lahti pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2025 mennessä. Tämän lisäksi kaupungin tavoitteena on siirtyä kiertotalouteen eli täyteen jätteettömyyteen vuoteen 2050 mennessä. Vesijärvellä on paljon nähtävää ja tehtävää. Järvellä voi esimerkiksi meloa tai sen etelärannalle voi mennä katsomaan hauskaa musikaalista suihkulähdettä.
