Skip to main content
Election day! © Tara Winstead - Pexels

Minkä ikäisinä nuorten pitäisi saada äänestää?

Päivitetty viimeksi Maanantai, 02/05/2022

Vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa äänestäminen on kansalaisoikeus. Tätä oikeutta käyttäessäsi olet mukana valitsemassa edustajia, jotka tekevät koko yhteiskuntaan vaikuttavia päätöksiä. Jos haluat olla mukana rakentamassa toiveittesi mukaista yhteiskuntaa, on tärkeää käyttää äänioikeuttasi ja pohtia tarkasti, kenelle ehdokkaalle annat tehtäväksi tehdä päätöksiä, joilla sellainen yhteiskunta saadaan aikaan. Mutta minkä ikäisenä nuoret sitten saavat äänestää? No, se vaihtelee maasta toiseen, eli otetaan asiasta selvää.

Nykytilanne Euroopassa

Kuinka monessa EU-maassa alle 18-vuotiailla on äänioikeus? Haluatko arvata? Olisiko maita 20, 15 vai kenties 8? Mitkä maat ne voisivat olla?

No... määrä on itse asiassa paljon pienempi, sillä toistaiseksi vasta Itävalta (ensimmäisenä!) ja sen jälkeen Malta ja Belgia ovat antaneet 16- ja 17-vuotiaille oikeuden äänestää europarlamenttivaaleissa. Kansallisissa vaaleissa nuorilla (17-vuotiailla) on äänioikeus vain Itävallassa ja Kreikassa. Paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa vaaleissa noudatetaan erilaisia sääntöjä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että joissakin EU-maissa (Belgiassa, Bulgariassa, Kreikassa, Kyproksella ja Luxemburgissa) äänestäminen EU-vaaleissa on pakollista. Onkin helppo päätellä, että äänestysprosentti näissä maissa on takuulla korkeampi kuin maissa, joissa äänestäminen on vapaaehtoista. On kieltämättä hiukan erikoista, että joskus ihmisten piti taistella äänioikeutensa puolesta, mutta nykyään äänestäminen on joskus jopa pakollista.

Usein väitetään, että nuoret eivät piittaa politiikasta, mutta totuus on, että he ovat olleet kärkijoukoissa taistelemassa esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon, ilmastonmuutoksen torjunnan ja palkattomien harjoittelujen kieltämisen puolesta. Politiikan tekemisen tavat muuttuvat ajan myötä, ja nuoret ovat oppineet osallistumaan ja viestimään monin eri tavoin saadakseen äänensä kuuluville ja ajaakseen itselleen tärkeitä yhteiskunnallisia muutoksia. 

Kansalaisvaikuttamiselle on monia muitakin kanavia, kuten nuorisoliikkeet, verkkovaikuttaminen, vapaaehtoistyö tai päättäjiin vaikuttaminen eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tai EU:n nuorisodialogin kautta. Kuitenkin äänioikeuden myöntäminen nuorille on selkeä osoitus siitä, että nuorten mielipiteillä on merkitystä, niitä kuunnellaan ja poliitikot ottavat ne huomioon. 

Mistä siis keskustellaan? Punnitaanpa hyvät ja huonot puolet

Äänioikeusiän laskemista alle 18 vuoteen vastustetaan vetoamalla aivojen neurologiseen kehitykseen, sillä alle 18-vuotiailla aivojen katsotaan ainakin tieteen näkökulmasta olevan vielä kehittymässä ja kypsymässä. Usein myös väitetään, että nuoret eivät ole tarpeeksi hyvin perillä politiikasta ja päätöksistä, joihin he voivat äänestämällä vaikuttaa. 

Nuoret hallitsevat kuitenkin sosiaalisen median ja uuden teknologian käytön. Näitä taitoja voitaisiin täydentää aktiivista kansalaisuutta edistävällä kasvatuksella, jolloin varmistettaisiin, että nuorilla on tarvittavat välineet ja resurssit ymmärtää politiikan toimintaa ja omaa rooliaan yhteiskunnassa.

Toisaalta taas äänioikeusiän laskemista 16 ikävuoteen puolletaan sillä, että näin äänestämisestä tulisi tapa ja nuoret sitoutettaisiin demokratiaan, jolloin äänestämässä tulisi käytyä helpommin myös myöhemmin aikuisiällä. Niinpä äänioikeuden myöntäminen nuorille hyödyttäisi koko vaaliprosessia ajan mittaan, kun sillä kannustettaisiin osallistumaan jo varhain aktiivisesti demokratian toimintaan. Sen lisäksi monissa maissa saa lain mukaan työskennellä jo 16-vuotiaana, ja koska alle 18-vuotiaat työssäkäyvät maksavat veroja, heillä pitäisi olla oikeus olla mukana päättämässä verorahojensa käytöstä. 

Äänioikeuden myöntäminen nuorille olisi myös linjassa heidän muiden oikeuksiensa kanssa. Useimmissa maissa 16-vuotiaat voivat hankkia moottoripyöräkortin tai päättää itseään koskevista lääketieteellisistä asioista ilman vanhempiensa suostumusta.

Tulevaisuudennäkymiä

Halki historian suuntauksena on ollut alentaa äänestysikää. EU haluaa parhaansa mukaan saada nuoret osallistumaan vaaleihin. Euroopan parlamentti päättikin maaliskuussa 2022 alentaa eurovaalien äänestysiän 16 vuoteen kaikissa EU-maissa, elleivät maat itse toisin päätä. 

Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetuilla hankkeilla, kuten Jugend-Upgrade für Europa -hankkeella, Euroopan komissio haluaa myös antaa uutta pontta eurooppalaiselle demokratialle osallistamalla uusia sukupolvia vaaleihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 

Myös Euroopan neuvosto on kannustanut alentamaan äänestysikää 16 vuoteen ainakin paikallis- ja aluevaaleissa. 

Entä sinä? Oletko valmis äänestämään? Vai asetatko etusijalle muita kansalaisvaikuttamisen keinoja?

Videolla Eurodeskin Mireia Pia Mateu haastattelee Euroopan nuorisofoorumin hallituksen jäsentä Nikolai Boysenia. Haastattelusta saat lisää pohdittavaa äänioikeusiän alentamisen merkityksestä.